Anne Mari Korte on yleinen hakumuoto, mutta suomalaisen pika-aiturin oikea nimi on Annimari Korte. Hänet tunnetaan erityisesti 100 metrin aitajuoksusta, Suomen ennätyksestä ja harvinaisesta paluusta kansainväliselle huipulle pitkän kilpailutauon jälkeen.
Vuonna 1988 syntynyt Korte päätti kilpauransa toukokuussa 2024. Urheilun jälkeen hän on jatkanut valmentajana ja esiintynyt myös suosituissa suomalaisissa televisio-ohjelmissa.
Kuka Anne Mari Korte on?
Annimari Korte syntyi 8. huhtikuuta 1988 ja varttui Veikkolassa Kirkkonummella. Hän aloitti yleisurheilun nuorena ja osallistui useisiin nuorten arvokilpailuihin vuosina 2005–2009. Hänen päälajikseen vakiintui 100 metrin aitajuoksu.
Lupaava ura ei kuitenkaan edennyt suoraviivaisesti. Selkävaivat ja muut terveysongelmat pakottivat hänet jättämään kilpailemisen useaksi vuodeksi. Tauon aikana Korte keskittyi opiskeluun ja työskenteli urheilumediaan liittyvissä kansainvälisissä tehtävissä.
Paluu kilparadoille
Korte palasi tavoitteelliseen harjoitteluun vuonna 2017. Alkuperäisenä tavoitteena oli päästä jälleen Kalevan kisoihin, mutta tulokset paranivat odotettua nopeammin. Vuonna 2018 hän edusti Suomea Berliinin EM-kilpailuissa.
Todellinen läpimurto tapahtui seuraavana kesänä. Korte kehittyi yhdeksi Euroopan nopeimmista pika-aitureista, vaikka hänen uransa oli aikaisemmin näyttänyt jo päättyneen vammoihin. Paluu teki hänestä yhden suomalaisen yleisurheilun tunnetuimmista nimistä.
Suomen ennätys Joensuussa
Kortteen uran merkittävin tulos syntyi Joensuussa 24. heinäkuuta 2019. Hän juoksi 100 metrin aidat aikaan 12,72 ja rikkoi samalla Suomen ennätyksen. Tulos oli myös yksi kyseisen kauden parhaista eurooppalaisista ajoista.
Ennätys säilyi hänen nimissään vuoteen 2023 asti, jolloin Reetta Hurske juoksi matkan aikaan 12,70. Kortteen tulos jäi silti suomalaisen pika-aitajuoksun historiaan ja osoitti, kuinka korkealle hän nousi pitkän kilpailutauon jälkeen.
Menestys MM-kisoissa ja Suomessa
Vuoden 2019 Dohan MM-kilpailuissa Korte eteni 100 metrin aitojen välieriin. Hän juoksi sekä alkuerässä että välierässä ajan 12,97. Samana vuonna hän pääsi edustamaan Eurooppaa Eurooppa–USA-maaottelussa.
Vuonna 2020 Korte voitti uransa ensimmäisen aikuisten Suomen mestaruuden. Hän juoksi kauden aikana 15 peräkkäistä kilpailua alle 13 sekunnin. Erinomaisen kautensa ansiosta hänet valittiin vuoden parhaaksi suomalaiseksi yleisurheilijaksi ja vuoden naisurheilijaksi.
Annimari Korte olympialaisissa
Tokion olympialaiset olivat yksi Kortteen pitkäaikaisista tavoitteista. Hän alitti olympiarajan uransa aikana kahdeksan kertaa ja pääsi lopulta edustamaan Suomea kesällä 2021 järjestetyissä kilpailuissa.
Korte juoksi 100 metrin aitojen alkuerässä ajan 13,06 ja sijoittui erässään viidenneksi. Aika ei riittänyt välieriin, mutta olympiaedustus oli tärkeä saavutus hänen poikkeuksellisella urallaan.
Tärkeimmät saavutukset
Kortteen 100 metrin aitojen henkilökohtainen ennätys on 12,72. Hän juoksi 60 metrin aidat parhaimmillaan aikaan 8,03. Lisäksi hän voitti Pohjoismaiden mestaruuden vuonna 2023 ja piti hallussaan Kalevan kisojen ennätystä ajalla 12,79.
Hänen palkintoihinsa kuuluvat myös Vuoden positiivisin suomalainen 2020 sekä vuoden pikajuoksijan valinta vuosina 2019 ja 2020. Korte edusti uransa loppuvaiheessa HIFK-friidrottia.
Opiskelu ja toimittajan työ
Urheilun lisäksi Korte on rakentanut vahvan koulutustaustan. Hän suoritti viestinnän kandidaatin tutkinnon Clemson Universityssä vuonna 2011. Kaksi vuotta myöhemmin hän valmistui urheilujournalismin maisteriksi St Mary’s University Collegesta Lontoosta.
Korte työskenteli urheilutoimittajana ja kansainvälisissä urheilumedia-alan tehtävissä. Hän valmistui koirien koulutusohjaajaksi vuonna 2022. Kesällä 2025 hän suoritti myös liikunnan ja valmennuksen ammattitutkinnon Kuortaneen urheiluopistossa.
Miksi Annimari Korte lopetti uransa?
Korte päätti kilpauransa 26. toukokuuta 2024 Helsingin Eläintarhan kentällä. Hän voitti viimeisen 100 metrin aitakilpailunsa ajalla 13,26. Päätös oli tunteikas, mutta hän halusi lopettaa uransa omilla ehdoillaan.
Lopettamiseen vaikutti takareiden jänteen repeämä ja sitä seurannut leikkaus. Kuntoutuksesta huolimatta jalka ei enää taipunut aitajuoksussa samalla tavalla kuin aikaisemmin. Korte koki myös, että elämässä oli muita kiinnostavia asioita, joille hän halusi antaa enemmän aikaa.
Uusi ura valmentajana
Kilpailemisen jälkeen Korte on suunnannut osaamistaan valmennukseen. Häntä kiinnostavat erityisesti nuorten nopeus-, voima- ja fyysisten ominaisuuksien kehittäminen. Valmennus ei rajoitu pelkästään aitajuoksijoihin tai yleisurheilijoihin.
Hänen oma uransa antaa valmennustyöhön arvokasta kokemusta vammoista, kuntoutumisesta ja paineiden käsittelemisestä. Korte tuntee myös sen, kuinka harjoittelua voidaan mukauttaa eri-ikäisten urheilijoiden tarpeisiin.
Televisio-ohjelmat ja julkisuus
Annimari Korte osallistui vuonna 2024 Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelmaan. Hänen tanssinopettajanaan toimi Matti Puro. Parin kilpailu päättyi kauden ensimmäisessä pudotuksessa syyskuussa 2024.
Vuonna 2025 Korte nähtiin Petolliset-ohjelman neljännellä kaudella. Hän eteni kilpailussa finaalin loppuvaiheisiin, mutta jäi lopulta ilman voittoa. Televisioesiintymiset ovat tehneet hänet tutuksi myös sellaisille suomalaisille, jotka eivät seuraa yleisurheilua.
Kirja Annimari Kortteen elämästä
Mika Saukkosen kirjoittama elämäkerta Annimari Korte: Yli kaikkien aitojen julkaistiin vuonna 2021. Kirjassa käsitellään Kortteen nuoruutta, urheiluun liittyneitä vaikeuksia ja paluuta Suomen ennätysjuoksijaksi.
Teos kertoo samalla siitä, kuinka pitkäjänteinen työ voi johtaa menestykseen vaikeiden vuosien jälkeen. Kortteen tarina on kiinnostava erityisesti siksi, että hänen parhaat tuloksensa syntyivät vasta lähempänä 30 vuoden ikää.
Yhteenveto
Anne Mari Korte -hakua käyttävät etsivät yleensä tietoa Annimari Korteesta, jonka nimi kirjoitetaan virallisesti yhteen. Hän on entinen suomalainen pika-aituri, olympiaurheilija, Suomen mestari, toimittaja ja nykyinen valmentaja.
Kortteen uran suurimpana saavutuksena voidaan pitää vuoden 2019 Suomen ennätystä 12,72. Hänen paluunsa pitkältä tauolta kansainväliselle huipulle teki urasta yhden suomalaisen yleisurheilun mieleenpainuvimmista tarinoista.
