Pentti Nikula oli suomalainen seiväshyppääjä, Euroopan mestari ja maailmanennätysmies, joka jäi historiaan ensimmäisenä viisi metriä ylittäneenä hyppääjänä. Somerolla syntynyt urheilija teki vuonna 1962 virallisen maailmanennätyksen 4,94 metriä ja voitti samana vuonna EM-kultaa Belgradissa.
Nikulan matka maatilan töistä yleisurheilun maailmanhuipulle oli nopea. Vaikka hänen kilpauransa päättyi jo 25-vuotiaana, saavutukset tekivät hänestä yhden suomalaisen seiväshypyn tunnetuimmista nimistä.
Kuka oli Pentti Nikula?
Pentti Kustaa Nikula syntyi 3. helmikuuta 1939 Somerolla. Hän edusti Someron Esaa ja nousi 1960-luvun alussa maailman parhaiden seiväshyppääjien joukkoon.
Hänen uransa tärkeimpiä saavutuksia olivat maailmanennätys, Euroopan mestaruus ja historiallinen viiden metrin ylitys. Menestys teki Nikulasta näkyvän hahmon aikana, jolloin suomalainen seiväshyppy eli vahvaa kautta.
Pentti Nikulan lapsuus ja nuoruus
Nikula kasvoi Somerolla maatilalla, jossa fyysinen työ kuului tavalliseen arkeen. Liikunnallinen nuorukainen harrasti myös voimistelua ja kehitti monipuolisesti voimaa sekä kehonhallintaa.
Seiväshyppy nousi vähitellen hänen päälajikseen. Erikoisena yksityiskohtana Nikula menestyi nuorena myös sokerijuurikkaan harvennuskilpailuissa ja voitti siinä Suomen mestaruuden.
Koulutus ja tie Pajulahteen
Valmentaja Valto Olenius huomasi Nikulan lahjakkuuden ja auttoi häntä pääsemään Pajulahden urheiluopistoon vuonna 1960. Siirtyminen tarjosi nuorelle urheilijalle aiempaa paremmat mahdollisuudet harjoitteluun.
Nikula opiskeli liikunnanohjaajaksi ja valmistui vuonna 1961. Pajulahdesta tuli samalla tärkeä paikka hänen seiväshyppyurallaan.
Pentti Nikulan seiväshyppyura
Uran alku ja läpimurto
Pentti Nikulan seiväshyppyura nousi nopeasti uudelle tasolle 1960-luvun alussa. Hän sijoittui Kalevan kisoissa neljänneksi vuonna 1960 ja pääsi myös edustamaan Suomea maaotteluissa.
Ratkaiseva muutos oli lasikuituseipäiden yleistyminen. Nikula oppi käyttämään uutta välinettä nopeasti, ja hänen nopeutensa, voimansa sekä tekniikkansa sopivat hyvin muuttuvaan lajiin.
Maailmanennätys 4,94 metriä
Nikula nousi maailmanennätysmieheksi kesällä 1962. Hän ylitti ensin Helsingissä 4,94 metriä, mutta suoritus hylättiin silloisten sääntöjen vuoksi.
Uusi mahdollisuus tuli pian. Kauhavalla 22. kesäkuuta 1962 Nikula ylitti jälleen 4,94 metriä, ja tällä kertaa tuloksesta tuli virallinen maailmanennätys. Saavutus nosti suomalaisen seiväshypyn kansainväliseen valokeilaan.
Euroopan mestaruus 1962
Samasta vuodesta tuli Nikulan uran menestyksekkäin. Belgradin EM-kilpailuissa hän voitti kultaa tuloksella 4,80 metriä.
Suomalaisten onnistumista täydensi Kauko Nyströmin pronssi. Nikula valittiin menestysvuotensa päätteeksi myös Suomen Vuoden urheilijaksi.
Historiallinen viiden metrin ylitys
Pajulahdessa 2. helmikuuta 1963 Nikula teki jotain, mihin kukaan seiväshyppääjä ei ollut aiemmin pystynyt. Hän ylitti ensimmäisenä maailmassa viiden metrin rajan.
Kilpailu ei päättynyt siihen, sillä Nikula selvitti myös 5,05 ja lopulta 5,10 metriä. Hallituloksia ei tuon ajan sääntöjen mukaan hyväksytty virallisiksi maailmanennätyksiksi, mutta suoritus jäi silti seiväshypyn historiaan.
Olkapäävamma ja Tokion olympialaiset
Olkapäävamma alkoi vaikeuttaa Nikulan uraa vuonna 1963. Hän jatkoi siitä huolimatta kohti Tokion vuoden 1964 olympialaisia.
Tokiossa Nikula sijoittui seitsemänneksi tuloksella 4,90 metriä. Kilpailu jäi hänen viimeisekseen, ja poikkeuksellisen menestyksekäs huippu-ura päättyi vain 25-vuotiaana.
Pentti Nikulan suurimmat saavutukset
Nikulan saavutukset syntyivät lyhyen ajanjakson aikana, mutta niiden historiallinen arvo on suuri.
- Maailmanennätys 4,94 metriä vuonna 1962
- Euroopan mestaruus Belgradissa 1962
- Maailman ensimmäinen viiden metrin ylitys vuonna 1963
- Hallitulos 5,10 metriä Pajulahdessa
- Seitsemäs sija Tokion olympialaisissa 1964
Palkinnot ja kunnianosoitukset
Nikula valittiin Suomen Vuoden urheilijaksi vuonna 1962. Myöhemmin hänen elämäntyönsä sai muitakin tunnustuksia, kuten Pro Urheilu -palkinnon vuonna 2003.
Somerolle pystytettiin hänen patsaansa vuonna 2012, ja vuonna 2014 hänet valittiin suomalaisen seiväshypyn Hall of Fameen. Myös Pajulahdessa hänen nimensä elää Nikula-hallissa.
Työura urheilun jälkeen
Nikula rakensi urheilun rinnalle ja sen jälkeen monipuolisen työuran. Hän työskenteli muun muassa voimistelun ja terveysopin opettajana Turengin yhteiskoulussa sekä Salon Osuuskassassa.
Myöhemmin hän hoiti urheiluun, matkailuun ja aluekehitykseen liittyviä tehtäviä Lahdessa, Asikkalassa ja Päijät-Hämeessä. Hän jäi eläkkeelle vuonna 2002.
Pentti Nikulan perhe ja yksityiselämä
Nikula piti perhe-elämänsä suurelta osin poissa urheilujulkisuudesta. Hänellä oli kolme lasta, Satu, Kimmo ja Jani.
Läheisten muistoissa korostui hänen rauhallinen ja turvallinen luonteensa. Puolisoon liittyviä yksityiskohtia ei ole syytä päätellä ilman luotettavasti vahvistettuja tietoja.
Elämä urheilu-uran jälkeen
Nikula asui myöhemmin Vääksyssä ja eli aktiivista elämää. Hänen harrastuksiinsa kuuluivat muun muassa liikunta, hiihto, kalastus, hirvenmetsästys, tanssi ja matkustaminen.
Kilpauran jälkeen hän otti aluksi etäisyyttä seiväshyppyyn, mutta kiinnostus lajia kohtaan palasi myöhemmin. Hän osallistui myös vapaaehtoistoimintaan.
Pentti Nikulan kuolema
Pentti Nikula kuoli Lahdessa 30. lokakuuta 2025. Hän oli 86-vuotias.
Hänen kuolemansa jälkeen suomalainen urheiluyhteisö muisteli erityisesti maailmanennätystä, EM-kultaa ja viiden metrin rajapyykin rikkomista. Lyhyt kilpaura jätti poikkeuksellisen pitkän jäljen.
Pentti Nikulan perintö ja muistaminen
Nikulan tärkein urheilullinen perintö liittyy viiden metrin rajan ylittämiseen. Hän osoitti uuden lasikuituseivästekniikan mahdollisuudet aikana, jolloin koko laji oli muuttumassa.
Hänen muistoaan vaalitaan muun muassa Somerolla ja Pajulahdessa. Vuonna 2026 hänen perintönsä oli edelleen esillä muistokeräyksen ja seiväshyppyyn liittyvien tapahtumien kautta.
Kiinnostavia faktoja Pentti Nikulasta
Nikulan tarinassa yhdistyvät maatilan fyysinen arki, luonnollinen urheilullisuus ja uuden seivästekniikan nopea omaksuminen. Hän nousi maailman huipulle hämmästyttävän lyhyessä ajassa.
Hänen elämästään julkaistiin myös Urho Salon kirjoittama elämäkerta Pentti Nikula: seiväskomeetta. Kirjan nimi kuvaa hyvin uraa, joka oli lyhyt mutta erittäin kirkas.
Pentti Nikulan merkitys suomalaiselle urheilulle
Nikula auttoi tekemään seiväshypystä Suomessa entistä näkyvämmän lajin. Maailmanennätys, EM-kulta ja viiden metrin ylitys tarjosivat esikuvan seuraaville urheilijasukupolville.
Hänen uransa osui myös lasikuituseipäiden läpimurtoon. Siksi Nikulan nimi liittyy sekä suomalaiseen menestykseen että koko seiväshypyn tekniseen murrokseen.
Yhteenveto
Pentti Nikula muistetaan ennen kaikkea suomalaisen seiväshypyn edelläkävijänä. Vuoden 1962 maailmanennätys ja Euroopan mestaruus nostivat hänet maailman huipulle, ja vuoden 1963 viiden metrin ylitys varmisti paikan lajin historiassa.Vaikka olkapäävamma lyhensi kilpauraa, Nikulan saavutukset kestivät aikaa. Hänen tarinansa on edelleen tärkeä osa Suomen yleisurheiluhistoriaa.
